KONSERTTIOHJELMAT

 

 

Ensemble Un’altra ondatan ohjelmisto koostuu suurimmaksi osaksi 1600-luvun musiikista. Esityksissään yhtye pyrkii tuomaan esiin varhaisen barokin puhuvan musiikin ilmiötä vivahteikkaasti sekä vahvojakaan sävyjä ja kontrasteja pelkäämättä. Un’altra ondata tulkitsee 1600-luvun musiikkia omalla uudella ja tuoreella tavallaan muun muassa tekemällä teoksista uusia sovituksia sekä esittämällä tuntemattomampiakin varhaisbarokin sävellyksiä.

 

Un'altra ondata kehittää jatkuvasti uusia ohjelmakokonaisuuksia konsertteihinsa. Alla on esitelty muutamia yhtyeen tällä hetkellä esittämistä konserttiohjelmista (muutokset ohjelmissa mahdollisia). Konserttiohjelmia voidaan myös suunnitella ja räätälöidä tilauksesta.

LUST HAB ICH GHABT ZUER MUSICA

 

Lust hab ich ghabt zuer Musica – Reformaation ajan säveliä soittimin -ohjelma juhlistaa uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuotta. Konsertti sisältää musiikkia reformaation alkuajoilta 1500-luvulta.

 

Reformaatio oli hengellinen, historiallinen sekä kulttuurillinen ilmiö. Luterilaisen kirkon perustaja Martti Luther korosti musiikin suurta vaikutusta ihmisen sisäiseen maailmaan: "Maailman alusta asti musiikki on ollut mukana kaikissa luoduissa, jokaisessa yksityisessä oliossa erikseen ja kaikissa yhteisesti, annettuna ja mukaan luotuna. Ei ole olemassa mitään ilman sointia ja rytmiä."

 

Luterilaisessa kirkossa musiikki nousi keskeiseen asemaan. Reformaation aikana ilmestyneet mestariteokset ovat sulauttaneet rikkaita perinteitä ja saaneet vaikutteita eri puolilta Eurooppaa. Konserttiohjelmassa kuullaan musiikkia mm. säveltäjiltä Michael Praetorius, Johann Hermann Schein, Ludwig Senfl, Josquin des Prez ja Orlando di Lasso.

AFFETTI CANTABILI

 

Affetti cantabili on ohjelma 1500-luvun ja 1600-luvun vaihteen maailmankuvan dramaattisesta mullistuksesta. Moodit muuttuivat duuri-mollitonaliteetiksi, aurinkokunnan matemaattinen malli syntyi, kuun kraaterit ja pieneliöt voitiin nähdä yhtäkkiä paljain silmin, ja puolustaja saattoikin lähestyä yhtäkkiä hyökkääjää takaapäin sukellusveneellä. Tapahtui tieteen vallankumous, joka vaikutti suuresti koko ajattelun tapaan länsimaisessa yhteiskunnassa.

 

1600-luvun alussa maailma muuttui niin rajusti, että useat vasta kaukaisen tulevaisuuden tieteelliset havainnot olivatkin yhtäkkiä periaatteessa leijumassa ilmassa tieteilijöiden nenän edessä, aistittavissa, vielä näkymättömissä mutta käden ulottuvilla. Tämä kaikki vaikutti myös kulttuuriin ja musiikkiin. Syntyi puhuva musiikki, ilmaisu, kovuus ja rikkonaisuus, syntyi virtuositeetti ja soitin vapautui kohti lauluäänen itsenäisyyttä.

 

Affetti cantabili tuo räiskyvin ja kovin, mutta myös puhuttelevin sävyin esiin tuota jännittävää siirtymää renessanssin symmetriaihanteesta kohti puhuvan musiikin ihmettä. Ohjelma kokoaa yhteen sekä tunnettuja että tuntemattomampia varhaisbarokin teoksia uusin, vivahteikkain ja kekseliäin sovituksin. Konsertissa kuullaan teoksia säveltäjiltä Merula, Castello, Frescobaldi, Cima, Trabaci, de Rore ja Uccellini.

WIENIN RYPÄLEITÄ

 

Wienin Rypäleitä on ohjelma 1600-luvun Itävallan tarunhohtoisesta ja rönsyilevästä ilmapiiristä, joka houkutteli Wieniin ja muihin itävaltalaisiin kaupunkeihin lukuisia säveltäjiä ja taiteilijoita niin vakinaisiin virkoihin, satunnaisiin töihin kuin kauttakulkumatkallekin. Wienin Rypäleitä kokoaa yhteen niin renessanssin diminuointiperinteen myöhäisiä kaikuja, 1600-luvun raivokkaan vaiheen kiihkeitä ja virtuoottisia helmiä kuin ohjelmamusiikillista pohdintaa maailmojasyleilevin harmonioin.

 

Konsertin juuret juontavat Itävaltaan, jossa on Habsburgien koko euroopanlaajuisen valtakunnan myötä vaikuttanut eri aikoina merkittäviä säveltäjiä eri puolilta Eurooppaa. Heihin lukeutuvat esimerkiksi renessanssin ajan tärkeimpiin säveltäjiin kuuluva Heinrich Isaac ja myöhemmin yksi monityylisen kosketinsoitintaiteen isistä, Johann Jakob Froberger. Myös monet 1600-luvun italialaisen ja italialais-saksalaisen instrumentaalimusiikin vallankumouksen tärkeistä hahmoista, kuten Giovanni Battista Buonamente, Antonio Bertali ja Johann Heinrich Schmelzer työskentelivät Itävallassasa, samoin kuin 1600-luvulla Innsbruckissa vaikuttanut espanjalainen fagottivirtuoosi Bartolomé de Selma y Salaverde.

 

Itävallan vaikutuspiiriä kuvastaa myös se, kuinka ruhtinas Ferdinand II:n ja hänen poikansa Ferdinand III:n ansiosta kirjoitettua tai painettua musiikkia ajautui myös Pohjoismaihin asti aina Italiasta ja Espanjasta saakka. Itävallan ruhtinaiden ja Ruotsin kuninkaallisten, kuten kuningatar Kristiinan, yhteydenpidon myötä sävellyksiä päätyi mm. 1600-luvulla eläneen Dübenin säveltäjä- ja muusikkosuvun nuottikokoelmaan.

© Ensemble Un'altra ondata 2017

Kuvat: Chris-Tomas Konieczny Photography